Kauden päätavoite lähestyy, mitä sen jälkeen? Näitä on pakko miettiä jo nyt, ettei putoa tyhjän päälle HCM:n jälkeen :)

Vantaan maraton on pitkään ollut kakkosvaihtoehtona, jos osallistumiseni HCM:lle jostain syystä estyy. Vantaalle voisi joka tapauksessa mennä juoksemaan, esim. puolikkaan, ilmat on luultavasti juoksuystävällisemmät kuin mitä kesämaratoneilla tahtoo olla.  Negatiivista Vantaan marassa on se, etten tykkää juosta samaa reittiä kovin montaa kertaa - siellä taidetaan mennä neljä kertaa reilun kympin lenkki, ei kiva.

Ensi kesäksi olen kaavaillut kokonaista Forssan Suvi-illassa ja ehkä myös HCM:ssa, riippuen tämän vuoden kokemuksista. Paavo Nurmen maraton ei myöskään ole mahdoton ajatus, ajankohta keskikesällä ei tosin ole paras mahdollinen. Myös Tukholman maraton on kummitellut mielessä, mutta koska meille on tulossa perheenlisäystä talvella, en halua vielä varailla pidempiä reissuja ensi vuodelle. Pakko myös myöntää, että ultramatkat (esim. Masokistin Unelma) ovat alkaneet kiinnostaa enemmän ja enemmän, mutta juostaan nyt ensin maraton ja katsotaan onko siinä tarpeeksi ultraa meikäläiselle.

Eli näillä näkymin juoksemisesta on tullut pidempiaikainen harrastus. Juokseminen on erinomainen tapa päästä eroon stressistä, oli se sitten työperäistä tai muualta alkunsa saanutta. Myös paino tippuu ihan  huomaamatta - vuoden alussa painoa oli reilut 108 kiloa, tämän aamun punnituksessa 96,8 (ei siis vielä ihan sitä mitä lupailin 28.3.2006). Juoksemista voi harrastaa miltei missä ja milloin vain eikä se vaadi turhia välineitä. Ja ennen kaikkea juoksemisesta tulee sairaan hyvät fiilikset - erityisesti pitkien lenkkien loppupuoliskot ovat niitä juhlahetkiä.